Muovikasseista ja kulutuksen ympäristövaikutuksista

fiskars 2012 005

Olen kirjoittanut muovijätteistä ennenkin Naturaatiopisteessä. Tällä kertaa asiaa muovikasseista. Euroopan parlamentti nimittäin äänestää tänään muovikasseja koskevista uusista säännöistä, jotka vähentäisivät  muovipussien käyttöä 80 prosentilla seuraavan viiden vuoden aikana eli vuoteen 2019 mennessä.

 

YLEn Aamu-tv haastatteli ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeieria, jonka mukaan muovikassien vähentäminen on tarpeen, sillä luonto kärsii muovipussiroskista ja lisäksi kassien tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja. Lettenmeier ei pidä järkevänä valmistaa kestävää kassia vain yhtä käyttökertaa varten. Hänestä muovikassit palvelevat kiireistä elämäämme: ei tarvitse etukäteen suunnitella menevänsä kauppaan ja varautua kestokassilla, kun kaupasta saa muovikassissa ostokset mukaan.

 

Huomenta Suomi taas haastatteli kollegaani SYKEstä, Helena Dahlbota. Helena esitteli joitakin vuosia sitten tehtyjä elinkaaritutkimuksia eri kassivaihtoehdoista. Niissä kierrätysmuovikassi nousi parhaaksi vaihtoehdoksi. Eri materiaaleista valmistettuja ostoskasseja on ympäristövaikutusten perusteella vaikea asettaa absoluuttiseen paremmuusjärjestykseen. Kassin ympäristövaikutuksiin liittyy paljon tekijöitä, kuten jätehuoltojärjestelmä, päätyykö kassi käytön jälkeen kaatopaikalle vai jätteenpolttoon, korvataanko muovinen ostoskassi jätepussina jollakin erikseen ostettavalla jätekassilla ja montako kertaa puuvillaista kangaskassia käytetään ja pestään. Muovikassien ympäristövaikutukset eivät lisäksi kaikkialla maailmassa ole samanlaisia, johtuen eroista kassien laadussa, tuotannossa sekä jätehuollossa.

 

Roskaantuminen on pääasiallinen syy miksi muovikasseja halutaan vähentää. Nimenomaan ohuita, helposti hajoavia muovikasseja (hedelmäpussin tyyppisiä) halutaan vähentää. Roskaantumisen lisäksi muovikassien yhteydessä nostetaan yleensä esille öljyriippuvuuden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä.

 

Viime vuosina on uutisoitu meriin päätyvistä muovijätteistä, jotka muodostavat laajoja lauttoja valtameriin ja aiheuttavat vahinkoja merieläimille. Jotkin maat ovat ottaneet käyttöön veroja muovisille ostoskasseille tai kieltäneet muovikassien käytön.
Helena Dahlbo kommentoi osuvasti Huomenta Suomen haastattelussa, että pelkästään muovikasseja rajoittamalla ei saada merten roskaantumista kuriin, sillä mantereilta (ja myös merenkulusta) kulkeutuu paljon muutakin roskaa, kuten köydenpätkiä.

 

Moni varmasti miettii, että jos käytän kauppakassina kangaskassia, niin mihin laitan roskat kotona. Usein muovikassit käytetäänkin uudestaan roskapusseina. Suomessa käytettävät muovikassit ovat useimmiten melko kestäviä ja niitä voi käyttää monta kertaa ennen kuin ne päätyvät roskapusseiksi. Olisiko tässä eräs uuden ajan kierrätyksen innovaation paikka? Olen usein ihmetellyt, että miksi kierrätykseen ja kotona lajitteluun on niin vähän hyviä keksintöjä, vaikka aihe on monelle tärkeä.

 

Molemmat haastateltavat korostivat, että kassin sisältö on ympäristövaikutuksien kannalta merkittävämpi kuin itse kassi. Ostoskassien valmistuksen, käytön ja hävityksen ympäristövaikutukset eivät siis ole merkittäviä koko muun kulutuksen rinnalla. Toisaalta muovinen ostoskassi liitetään kertakäyttökulttuuriin ja jätemäärien kasvuun. Ja merten roskaantumisongelmaan muovikassit joka tapauksessa ovat osasyynä. Ostoskassin valinta liittyy vahvasti ihmisten arkeen ja kassin valintatilanne toistuu usein. Siksi sen yhteydessä on mahdollista muuttaa kaupassakäyntitottumuksiaan ja jätehuoltoaan ympäristöystävällisempään suuntaan.

 

Sama ongelma koskee minusta niin muovikasseja kuin kaikkia muitakin yksittäisiä kulutustuotteita: jokaisen kohdalla voidaan sanoa, että ei juuri tämä ympäristömielessä ole kovinkaan iso tekijä. Mutta näistä yksittäisistä tuotteista ja valintatilanteista se kulutuksemme kokonaisuus koostuu. Toivottavasti muovikassikeskustelun vanavedessä nousee esille muitakin näkökulmia kulutuksesta, tuotteiden kestävyydestä ja ympäristövaikutuksista.

Lisää lukemista

Vaarallinen muovijäte?

Ostoskassien ilmastovaikutusten vähentäminen

Advertisements
Kategoria(t): arkielämä ja ympäristö, ilmastopolitiikka, Jätepolitiikka, kestävä kulutus Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

7 vastausta artikkeliin: Muovikasseista ja kulutuksen ympäristövaikutuksista

  1. Olen kanssasi täysin samaa mieltä: ”Sama ongelma koskee minusta niin muovikasseja kuin kaikkia muitakin yksittäisiä kulutustuotteita: jokaisen kohdalla voidaan sanoa, että ei juuri tämä ympäristömielessä ole kovinkaan iso tekijä. Mutta näistä yksittäisistä tuotteista ja valintatilanteista se kulutuksemme kokonaisuus koostuu.”

    Laitoin blogipostaukseni ”Jos kaikki Suomen maito ostetaan muovikorkillisissa tölkeissä, korkkien kasvihuonekaasupäästöt vastaavat vuosittain 27 miljoonan kilometrin autoilua” ( http://biologi-jari.blogspot.fi/2014/04/maitopurkkien-muovikorkit.html ) loppuun kommentiksi linkin tähän uusimpaan kirjoitukseesi.

    Hyvää pääsiäistä!

    • Kiitos kommentista!
      Blogikirjoituksestasi tuli mieleen, että kiire ja ajankäyttö kietoutuvat kiinnostavasti moniin kulutuksen ympäristökysymyksiin.

      Hyvää pääsiäistä!

  2. Ylipäätään pitää päästä eroon tavasta pakata lähes kaikki tuotteet luonnossa hajoamattomaan materiaaliin. Meillä lojuu kesämökin takapihalla jätteitä siltä ajalta, kun jätehuoltoa ei vielä ollut hoidettu järjestelmällisesti. Joku on syönyt 40 vuotta sitten paketin suolakeksejä, ja siellä se kirkkaankeltainen paketti on yhä. Ei näytä häviävän minnekään. Nykyään ne viedään kaatopaikalle, ja sielläkin ne ovat ajasta ikuisuuteen. Eikö jollain säädöksellä voisi pakottaa pakkausmateriaalit biohajoaviksi? Muovijäteongelma voi räjähtää käsiin viimeistään sitten, kun 3D-tulostaminen yleistyy. Kannattaisi jo nyt ennakoida ja siirtyä hajoaviin muovilaatuihin.

    • Kiitos kommentista Piia! Noista biohajoavista muoveista olen lukenut aika kriittisiä kommentteja tutkijoilta.
      Jatkossa muovit kotitalouksilta menevät pääasiassa polttoon, ellei kierrätystä kehitetä.
      Muovi on kiinnostava materiaali. Toisaalta niin monikäyttöinen, mutta toisaalta niin hankala.

      • Olen seuraillut myös erilaisten biohajoavien muovien häviämistä mökin kompostissa, ja kyllä ne siellä hajoavat, vaikkakin hitaasti. Joka tapauksessa ei tarvitsisi katsoa keksikäärettä 40 vuoden takaa, jos se olisi tehty biohajoavasta muovista jo silloin. 🙂 Ovatko ne mainitsemasi ongelmat liittyneet hajoamisen nopeuteen vai hajoamistuotteisiin vai johonkin muuhun?

      • EU julkaisi noin vuosi sitten vihreän kirjan muovijätteestä ja sen taustamateriaaleissa on nostettu ongelmiksi juurikin hidas hajoaminen luonnollisissa olosuhteissa. Lisäksi erityisesti meriin kertyvä muovi on ollut esillä ja biopohjaisista muoveista todettu, että ne eivät välttämättä hajoa merieliöiden elimistössä, vaan jauhautuvat vaan pieniksi paloiksi. Kolmas esiin tuotu ongelma oli biopohjaisten muovien kilpailu elintarviketuotannon kanssa samaan tapaan kuin biopolttoaineet.

        Ehkä tuotekehittely pystyy vaikuttamaan jatkossa näihin ongelmiin, ainakin jonkin verran.

  3. Paluuviite: Masentava muovi | Huili

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s