Kiertotalouden mahdollisuuksista

EU-komissio antoi kesällä tiedonannon kiertotaloudesta ja lisäksi Suomessa yrityksistä ja muista tahoista koostunut koalitio julkaisi niin ikään kesällä oman julkilausumansa aiheesta. Kiertotalous on nyt todella pinnalla. Toivottavasti tästä seuraa paljon konkreettista, sillä yhteiskuntamme on minusta melko kaukana kiertotaloudesta, enkä tarkoita nyt niinkään jätehuoltoa, vaan laajemmin koko materiaalista maailmaamme. Sitran uudessa selvityksessäkin todetaan, että edelläkävijät saavat suurimmat taloudelliset hyödyt, laitetaan siis hihat heilumaan asian eteen.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä ja itse asiassa suurin innovaatiopotentiaali lienee syklin aiemmissa vaiheissa, kuten materiaalitehokkuudessa ja jätteen synnyn ehkäisyn keinoissa. Tähän viittaa myös Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle.

Selvityksessä painotetaan, että kiertotalous parantaa kansantalouden kasvua, kun toimialojen kilpailukyky kasvaa ja innovaatiot lisääntyvät ja että kiertotalous ei tarkoita kulutuksen tai elintason laskua. Kiertotalous on yrityksille uudistumismahdollisuus. Sitran selvitys korostaa, että Suomi on jo kiertotalouden alueella edistyksellinen. Kuitenkin siinä on tunnistettu 1,5–2,5 miljardin euron edestä kiertotalousajattelun tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kiertotaloudessa jätettä ei enää synny, vaan ylijäämämateriaalit ovat raaka-ainetta seuraavalle toimijalle. Tuotteet suunnitellaan siten, että ne ovat uudelleen käytettävissä ja kierrätettävissä, uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, tuotteita korvataan palveluilla ja energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Kiertotaloudelle luovat tarvetta laajat megatrendit, kuten luonnonvarojen niukkuus ja raaka-aineiden hintojen nousu ja huoli saatavuudesta, maapallon väestön kasvu ja elintason nousu, erityisesti keskiluokan kasvu globaalisti.

Selvitys peräänkuuluttaa käyttäjälähtöisiä liiketoimintamalleja, joissa tarjotaan asiakkaille lisäarvoa ja palveluita tavaroiden omistamisen sijaan. Suurin kiertotalouden arvopotentiaali ei ole ainoastaan materiaalivirroissa tai jätteissä, niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Raaka-aineet ovat vain osa tuotteiden kustannuksista ja arvosta. Selvityksen mukaan lähtökohtana tulisi olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy, ei jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana.

Selvityksessä kiertotalous toimii näkökulmana, joka yhdistää palvelumallit, modularisaation sekä teollisen internetin käytettyjen tuotteiden koko kierron hallintaan. Arvioimalla eri alojen potentiaalia on päädytty arvioon 1,5-2,5 miljardin euron uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Ja arvioon sisältyy vain viiden alan potentiaalit (konepajateollisuus, paperiteollisuus, elintarviketeollisuus, yksityinen kulutus, rakennusteollisuus). Arviossa ei ole mukana uusien, nyt vielä tuntemattomien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Muista kiertotalouden mahdollisuuksien kannalta relevanteista toimialoista selvityksessä mainitaan biokaasun tuotannon edistäminen, uusiutuvat raaka-aineet kemianteollisuuden arvoketjuissa (esimerkiksi liimat ja pinnoitusaineet, jotka eivät haittaa tuotteiden kierrätysprosesseja), kemikaalien leasing-toiminta, ja teräksen tuotanto. Kotitalouksien osalta on arvioitu jakamistalouden ja second hand –markkinoiden mahdollisuuksia. Näkökulma rajoittuu keinoihin parantaa jo olemassa olevien tuotteiden kiertoa. Tuotesuunnittelun ja -politiikan puolellakin olisi valtavasti tehtävää. Kuten selvityskin toteaa, olennaisinta on miettiä, miten tuotteet voidaan suunnitella niiden käyttöiän ja uudelleen myyntien määrän maksimoimiseksi.

Selvityksestä nousee monia aiheita, joita voisi jatkossa pureksia tarkemmin. Erityisen kiinnostavaa on minusta kiertotalouden nivominen tuotesuunnitteluun, energiapolitiikkaan, kaupunkirakenteeseen, vakuutussektoriin ja ruokapolitiikkaan. Uskon, että vielä lisää uusia mahdollisuuksia kiertotaloudesta löytyy.

Kiertotalous nojaa uusiutuvaan energiaan. Tätä olisi kiinnostavaa pohtia tarkemmin esimerkiksi heijastellen Suomen energiapolitiikan kehitystä.

Minusta oli kiinnostavaa, että Sitran selvitys nosti esiin liikenteen potentiaalin (esimerkiksi Kutsuplus ja muut palvelut auton omistamisen korvaajana) ja että siinä kaupunkien ja yhteiskuntien rakenne on olennainen vaikuttava tekijä. Kaupunkirakenne osana kiertotaloutta on myös inspiroiva jatkoselvityksen teema.

Olen jo pitkään ollut kiinnostunut vakuutussektorin roolista ympäristöpolitiikassa ja olisi hyvä analysoida lisää vakuutuslaitosten roolia kiertotaloudessa. Sitran selvityksen mukaan tarvitaan myös vakuutuslaitoksilta uusia ratkaisuja jakamistalouden edistämiseksi.

Kiertotalouden ja ruokapolitiikan välinen yhteys on myös kiinnostava aihe. Ruokajätteestä olen kirjoittanut aiemminkin  ja siitä olisi paljon lisää kirjoitettavaa. Kiertotaloudella on yhteys globaaliin ruokaturvakeskusteluun. Miten ruokaa tuotetaan kestävällä tavalla, kun maapallon väestö kasvaa, ruoan tarve kasvaa ja toisaalta ruoantuotanto ja kulutus tapahtuvat eri alueilla. Sitran selvitys tunnisti ruuan arvoketjusta kaksi keskeistä tekijää kiertotalouden näkökulmasta: kuinka hyvin alkuperäinen raaka-aine hyödynnetään, oli kyse sitten päätarkoituksesta tai tuotantoprosessissa syntyvistä sivuvirroista, ja miten ravinteet päätyvät takaisin osaksi kiertoa.

Valtaosa kiertotalouden mahdollisuuksista rakennusteollisuudessa tulee selvityksen mukaan rakennuskannan käytön optimoinnista. Lainsäätäjällä onkin iso kiertotalouden edistämisen mahdollisuus tältä osin.

Selvityksen isoin anti ovat minusta toimialoittaiset esimerkit. Konkreettiset ja toimivaksi havaitut esimerkit ovat tärkeitä yritysten innostamiseksi. Yritysten rooli on tunnistettu selvityksessä keskeiseksi: kiertotalous vaatii onnistuakseen liiketoimintamallien muuttamista ja toimia sekä yksittäisen yrityksen että yritysten välisen yhteistyön tasolla. Julkisella sektorillakin on tärkeä rooli esimerkiksi siinä, mihin tukea suunnataan ja millainen on sääntely-ympäristö.

Advertisement