Kiertotalousoppia

Kevään kuumin aihe ympäristöalan seminaareissa on kiertotalous. Olen osallistunut parin viikon sisällä kahteen eri tahon järjestämään kiertotalousseminaariin ja päällimmäiseksi jäi mieleeni, että keskustelut olivat hyvin samankaltaisia, vaikka toisessa osallistujina oli lähinnä yliopiston opiskelijoita ja ympäristöalan tutkijoita ja toisessa enemmän yritysten edustajia, konsultteja ja virkamiehiä. Kiertotalous ei siis ole vaikea käsite, vaan tuntuu olevan hyvinkin hallussa.

Kiertotalous on tulossa mukaan myös koulujen kestävän kehityksen opetukseen. Emmi Jeskasen pro gradu –työssä on käsitelty kiertotaloutta puun käytön näkökulmasta. Jeskanen pohtii, miten kiertotalous kontekstina voidaan toteuttaa (kemian) kouluopetuksessa mielekkäästi. Kiertotalous-käsite ei toistaiseksi esiinny oppikirjoissa.

Kiertotalous on enemmän kuin pelkkä konsepti

Pohjoismaiden ministerineuvoston  jäteryhmä  järjesti kiinnostavan workshopin kiertotaloudesta Kööpenhaminassa 28.4.2015. Avauspuheenvuoroissa Ellen McArthur Foundationin Sandy Rodger huomautti, että kukaan ei sano, että lineaarista taloutta tulisi jatkaa, mutta kuitenkin esimerkiksi neitseelliset materiaalit ovat vielä monesti halvempia kuin kierrätetyt ja yksittäiselle yritykselle lineaaritalous voi näyttää houkuttelevammalta. Rodger korosti, että kiertotalous ei ole pelkkä konsepti, vaan jo tapahtumassa oleva asia. Alueellisen tason merkitys on olennainen, sillä kiertotaloutta on Rodgerin mukaan usein helpompi edistää alueellisella tasolla. Lundin yliopiston professori Oksana Mont kysyi omassa puheenvuorossaan, että määrittelemmekö itsemme enemmän kuluttajiksi kuin kansalaisiksi? Tutkimuksissa on havaittu, että kuluttaja-sanan käyttö kansalaisen sijaan on lisääntynyt julkaisuissa 1950-luvulta lähtien.

Aamupäivän työpajoissa keskusteltiin kiertotalouden liiketoimintamallien piirteistä, trendeistä ja mahdollisuuksista (ja kyllä esteistäkin keskusteltiin). Osallistujat oli jaettu seuraaviin työryhmiin:

1. tuotesuunnittelu (tuotteiden kestävään suunnitteluun perustuvat liiketoimintamallit)
2. palvelut (tuotteiden ja palveluiden vuokraamiseen perustuvat liiketoimintamallit)
3. prosumers (Onkohan tälle termille muuten olemassa hyvää suomennosta? Tarkoittaa siis liiketoimintamalleja, joissa kuluttajat ovat myös esimerkiksi ruoan tai energian tuottajia)
4. yhteiskulutus (tavaroiden ja palveluiden jakamiseen perustuvat liiketoimintamallit)
5. korjaaminen (tavaroiden korjaamiseen liittyvät liiketoimintamallit)
6. uudelleenkäyttö (materiaalien ja tavaroiden uudelleenkäyttöön perustuvat liiketoimintamallit)

(kuvassa jätteistä tehty pöytäkoriste)

Iltapäivän sektorityöpajoissa ideoitiin uusia liiketoimintamalleja, mahdollisuuksia ja politiikkasuosituksia. Käsitellyt sektorit olivat:

• ruoka
• tekstiilit
• elektroniikkalaitteet
• huonekalut
• rakentaminen
• pakkausala

 

Kiertotalouden ohjauskeinot

Paneelikeskustelussa keskusteltiin kiertotalouden ohjauskeinoista. Mitään kovin uutta ja mullistavaa en kuullut esitettävän. Osa keskustelijoista asetti odotuksia EU:n uudelle kiertotalousehdotukselle, joka julkaistaneen syksyllä. Tuotesuunnittelun ja taloudellisen ohjauksen merkitys nousivat keskustelussa esille.

Professori Mont peräänkuulutti systeemisen muutoksen tarvetta sekä taloudellisen ohjauksen käyttöä. Hän huomautti myös, että on tärkeää säilyttää kuluttajien luottamus jätteiden keräyssysteemiin sekä tuottaa tietoa kiertotaloudesta kuluttajille ja yrityksille. Nick Morley Oakdene Hollins Research and Consultingista esitti, että jätteen käsite on relevantti vain, kun on jokin ympäristöriski kyseessä ja muutoin tulisi niitä kohdella tuotteina. Birgit Munck-Kampmann Copenhagen Resource Institutesta toivoi, että korkeampien kierrätysasteiden tavoittelun sijaan fokus olisi ekologisessa tuotesuunnittelussa. Jonas Engberg Ikeasta totesi, ettei Ikea pelkää sääntelyä, vaan vaihtelevaa sääntelyä. Hänestä tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteet kiertotaloudelle. Ekodesign-direktiivi on myös hyvä väline. Tanskan parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Lone Loklindt ehdotti kemikaalien käytön verottamista. Pohjoismaiden ministerineuvoston jätetyöryhmän puheenjohtaja Sanna Due korosti tuotesuunnittelun merkitystä, sillä noin 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa.

Kysymykseen, miten auttaa pk-yrityksiä kiertotalouden saralla panelistit vastasivat muun muassa korostamalla julkisten hankintojen roolia ja yhteistyötä kuntien kanssa. Pienille yrityksille kiertotalouden systeeminen muutos voi olla ketterämpää toteuttaa kuin isommille yrityksille. Lisäksi huomautettiin, että pitää voida luottaa, että uudelleenkäyttöön menevien elektroniikkalaitteiden sisältämät tiedot hävitetään kunnolla. Kiertotaloudelle vastakkaiseen suuntaan toimivia kannusteita todettiin olevan aika paljon.

Lopuksi panelisteilta kerättiin ehdotuksia siitä, mitä Pohjoismaiden ministerineuvoston tulisi tehdä kiertotalouden saralla. Panelistit ehdottivat esimerkiksi, että pitäisi keskittyä relevantteihin sektoreihin, kuten rakentamiseen. Lisäksi tarvitaan selvityksiä erilaisista kiertotalouden liiketoimintamalleista. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että Pohjoismaat olisivat yhteinen markkina-alue esimerkiksi muoveille.

Videon workshopista voi katsoa täällä. Päivän aikana keskustelujen antia tiivistettiin myös piirroksiksi.

Tiede ja kiertotalous

Kiertotalous oli aiheena myös Henvi Science Day –tapahtumassa Helsingin yliopistolla 21.4.2015. Päivän esitykset löytyvät täältä. Päivän aikana keskusteltiin esimerkiksi seuraavista aiheista:

• miten yhteiskunta hyötyy kiertotaloudesta
• mitä esteitä on kiertotaloudelle
• mitä seurauksia kiertotaloudesta on yhteiskunnalle ja ympäristölle
• iltapäivän työpajoissa keskityttiin erityisesti ruokaan ja kiertotalouteen

Mainostan vielä SYKEn  policy briefiä kiertotaloudesta ja tutkimuksesta. SYKEn mukaan Suomen haasteena on ottaa oppia kotimaisista ekotehokkuuden menestystarinoista, mutta yksittäisten tuotantoprosessien sijaan muuttaa jatkossa koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmää. SYKE nostaa älykkäät kaupungit kiertotalouden kannalta kriittiseksi tekijäksi, sillä maailman väestöstä jo yli puolet asuu kaupungeissa. SYKEn listaamien tärkeiden tutkimustarpeiden perään lisäisin listan erilaisia käytännön kokeiluja ja konkreettisia jo toimivia kiertotalouden liiketoimintamalleja.