Vaatteet ja tekstiilit ovat taas esillä, kun Espoossa avattiin uusi keräyspiste tekstiileille. Moni kuluttaja toivottaa keräyspisteen varmasti tervetulleeksi. Keräyspisteen kautta voi myydä vanhat laadukkaat merkkivaatteet, lahjoittaa hyväkuntoiset muille käyttöön tai toimittaa käyttökelvottomat vaatteet kierrätykseen. Itse pitää vain osata arvioida, mikä tekstiili on laadukasta, hyväkuntoista tai käyttökelvotonta.
Kiertotalouden näkökulmasta vaatteita on miettinyt myös tanskalainen Vigga. Vigga on vauvanvaatteiden vuokrausfirma. Asiakas tilaa paketin vauvanvaatteita, jotka vaihdetaan uusiin lapsen kasvaessa. Vuokrausaikaa säädetään asiakkaan tarpeiden mukaan, sillä vauvat eivät kasva jatkuvasti samaa tahtia eli joitakin vaatekokoja voi käyttää pidempään, kun taas osa jää nopeammin pieneksi. Vigga kertoo sivuillaan, että jos esimerkiksi vauvan potkupukua käytetään seitsemän kertaa ennen kuin se jää pieneksi, ei sillä enää ole merkitystä, kuinka ekologisesti potkupuku on alun perin tuotettu. Vaatteen käyttöikä jää kerta kaikkiaan liian lyhyeksi.
Vigga mainostaa vaatteitaan laadukkaiksi ja kiertotalouden periaatteiden mukaan suunnitelluiksi. Viggan vaatteilla on GOTS-sertifikaatti ja yritys pesettää vaatteet Joutsenmerkityssä pesulassa ennen seuraavalle asiakkaalle lähettämistä. Loppuun kuluneet vaatteet käytetään uusien valmistukseen. Kuukausihinta Viggan vaatesetille on 359 kruunua eli alle 50 euroa. En nopealla selaamisella löytänyt Viggan nettisivuilta tietoa, voiko vaatteita tilata myös Tanskan ulkopuolelle.
Viggasta tulee väkisin mieleen KELAn äitiyspakkaus, jonka moni suomalainen perhe vauvalleen tilaa ja jonka saa ilmaiseksi. Mikäli kiertotalouden idea todella lähtee leviämään, tulee Suomenkin markkinoille varmasti Viggan kaltaisia toimijoita. Koska meillä jo on KELAn äitiyspakkaus, voisi siihen helposti yhdistää kiertotalouden idean. KELA voisikin ryhtyä lastenvaatteiden kiertotalouden veturiksi vaikkapa jonkin yksityisen toimijan avulla. Kelan sivuilla todetaan, että Kela ei voi myydä äitiyspakkausta, sillä se ei ole kaupallinen tuote. Pakkaus on äitiysavustuslain mukainen sosiaaliturvaetuus, jonka tuotteet on kilpailutettu EU-lainsäädännön mukaan. Uskon kuitenkin, että jos on tahtoa, niin joku järkevä ja toteutettavissa oleva malli yhdistää kiertotalousajattelu ja KELAn äitiyspakkaus kyllä löytyy.
Varmaan harva olisi Suomessa valmis maksamaan tismalleen Viggan kaltaisesta palvelusta, kun vauvan alkupaketin saa äitiyspakkauksen muodossa ilmaiseksi. Mutta hieman isompien lasten kohdalla kysyntää varmasti olisi. Lisäksi mikäli valinnanvapaus lisääntyisi ja omaan pakkaukseensa voisi poimia mallistosta mieleisiään vaatteita, voisi moni siitä jotakin maksaakin. Ihmisillä yleensä kuitenkin on halu erottautua ja pukea myös lapsensa persoonallisesti. Kestovaippojen vuokrauspalvelulle voisi myös olla kysyntää ja sellaisia jo lieneekin. Vuokrattavia vauvan sänkyjä olen nähnyt mainostettavan ja varmaan muutakin lapsitarviketta voi vuokrata.
Jonkunlainen markkinarako olisi varmasti palvelulle, jossa välttäisi pieneksi jääneiden vaatteiden pesemisen, lajittelun kierrätykseen tai valokuvaamisen nettiin myyntiä varten. Suomi pursuaa käytettyjä lastenvaatteita. Kiertotalouden ajatukseen perustuvassa lastenvaatepalvelussa jätehuolto olisi valmiiksi järjestetty, eikä tarvitse itse miettiä mitä tehdä loppuun kuluneelle vaatteelle. Vaatteita voisi myös korjata yrityksen puolesta.
Jätteeksi päätyvät lastenvaatteet ovat toki määrällisesti vähäisempi ongelma verrattuna vaikkapa rakennusmateriaaleihin ja rakennusjätteisiin. Kiertotaloudessa myös niin sanonut alhaalla roikkuvat hedelmät kannattaa kuitenkin poimia. Kiertotalous ei toteudu vain ylhäältä päin politiikkatoimia ja lainsäädäntöä viilaamalla ja isoin askelin. Kukaan ei lisäksi osaa ennustaa, mitkä teot varmimmin muuttavat ihmisten ajattelutapoja ja käyttäytymistä ja avaavat ovia paljon suuremmille kiertotalouden teoille. Olisi se kansainvälisestikin kiinnostavaa, että Suomen KELA edistäisi kiertotaloutta.
Naturaatiopiste 